pullipeista innostumista

Oon sellainen ihminen joka yhteen asiaan kyllästyttyään innostuu heti toisesta. 

Silloin kun innostun jostain, paneudun siihen oikein kunnolla. Oon ollut kiinnostunut tällätavoin mm. mangasta (piirsin sitä paljon, olin oikeasti aika taitava vaikka olinkin 10-12 vuotias), "manga" tusseista (kuuluu vähän samaan sarjaa. Tussit ovat kalliita ja laadukkaita. mulla on niitä varmaan joku 50?), kynsilakkauksista (siitä tää blogi sai alkunsa :D). Noi ovat sellaisia isompia juttuja, mutta niitä on paljon muitakin. Ainiin, listaan taitaa kuulua myös koirat (yritin saada sellasen mooonta vuotta, tiesin/tiedän niistä paljon kaikenlaista ja tunnistan jonkin verran rotujakin. Tuire Kaimion "pennun kasvatus" on muuten hyvä kirja(; ), ja olin myös erityisen kiinnostunut gerbiileistä (ja sellaisia sainkin kaksi, tosin nyt niistä on enää toinen elossa ja sekin huonossa kunnossa): )

Nyt noin puolentoista kuukauden ajan suurena kiinnostuksen kohteena ovat olleet Pullipit!

Kaikki on pikkusiskoni ansiota :). Olin aikaisemmin törmännyt joihinkin pullipeihin, mutta ne olivat vanhoja joilla oli kiiltävät kasvot ja yksinkertaiset meikit. Pidin silloin niiden suuria päitä hieman epä sopusuhtaisina jne. Lisäks olin nähny paljon kuvia blytheistä (niistä en pidä oikeen vieläkään..), ja luulin niitäkin pullipeiksi ja olin perustanu käsityksen että Pullipit eivät olleet sitten tippakaan mun juttu.

^ Blythe

Piti saada joku kuva ettei postaukses tulis niin tylsä :D. Kuva kopioitu täältä!!

Sit mun pikkusisko törmäs tvitterissä johonkin pullip kuvaan ja näytti mulle, ja me oltiin molemmat ihan myytyjä :D.

Sitten alko mulle ominainen ylempalttinen tiedon ja kuvien etsiminen, ja täytyy sanoa että tällä hetkellä tiedän pullipeista aikalailla kaiken tiedon minkä netistä löysin (ok, mallien nimiä en muista ulkoa, mulla on huono nimimuisti). Sitten ekan parin päivän aikana olin jo suunnitellut minkä haluaisin, ja se oli sillä hetkellä Alice du Jardin mint version. Sitten lähettiin venetsiaan, ja siellä aina nettikahvilan kohdalle osuessa (harvoin) tutkittiin heti tietoa pullipeista kännyköillä :D

Jaa nyt siitä on puoltoista kuukautta, ja oon jo tilannut pullipin  ;) Mut kerron tos varmaan enemmän omassa postauksessaan ettei tää veny liian pitkäks :D (se ei oo Alice du Jardin mint)

Täältä löytyy muuten lisää kuvia tuosta ylempänä näkyvästä kustomoidusta pullipista <3<3<3

ÄÄÄK! Huhhui ku pelästyin äsken. Siis kirjotan tätä teksiä kipeenä kotona omassa sängyssäni, josta näkee mun pikkusiskoni sänkyyn (nukutaan vielä samassa huoneessa). Nii sillä on sängyn päiväpeiton päällä tollanen nuken aurinkotuoli jonka päällä on tosi vanha vauvanukke (esteenä etei koira pääse sängylle. Se nukke on siinä puiden pehmolelujen kera tunnesyistä, se on ollu meillä vauvasta asti). Nii olin eilen illalla laittanu sen makaamaan siihen aurinkotuoliin niin et sen silmät olis kiinni (inhoon jos nuket kattoo mua :D, sopii muuten hyvin pullip teemaan!) ja sit kääntäny sen tuolin viel niin päin ettei se nukke kato muhun. nii sit tänään kun Armi (mun pikkusisko) oli nostanu sen ja joitain muita pehmoleluja sängynpäälle koira esteeks, nii se oli jättäny osottaan mua päin. En ollu siis huomannu sitä koko aamuna, paitsi vasta äsken.

Sitten äsken katsahdin siihen päin nii se tuoli oli suoraan mua päin ja sen nuken silmät auki ja se oli sairaan pelottavasti sellases asennossa niinku se ois just ollu nousemassa pois siit tuolista toinen käsi ojennettuna mua kohti. Ja sen silmät katto suoraan muhun!! 

Ette arvaakkaan miten pelästyin! Kun en ollu koko aamuna huomannu sitä ja sit kun katoin siihen päin niin näyttii et se ois kattonu suoraan muhun ja ollu nousemassa siitä tuolista :O. Nyt se tuoli on käännetty, nukke asetettu nukkuma-asentoon ja viltti siihen päälle niin ettei sen kasvot näy, mut oon vieläki jotenki ihan hermoheikko :DD. Se oli ihan kun jostain kauhuleffasta!!

Juu... Kaikkia varmaan kiinnosti, mutta pelästyin ihan sikana :D:D