tiistai 19. maaliskuuta 2013

ahhhh... Hiihtoloma!

Josta siis tosiaan on jo 2 viikkoa :D... Kiirettä on pitänyt... rankka viikko ja nyt vähän löyhempi päivä, huomenna vain kemiankoe ;D! Mutta luin siihen jo huolella ihanan ystäväni luona, ja kohta jatkan. Teoriani vain on, että aivoille pitää antaa paussi jotta se opittu asia saa rauhassa tallentua aivoihin! (hah! tää alku on kirjotettu joskus viikko sitten.... :D) Elikäs nyt hiihtolomasta on jo kolme viikkoa! Vai neljä? Eiku ei se niin paljon voi olla kun kuu ei vielä oo vaihtunu.... Mutta siis eteenpäin !

Lomaa on ikävä, ja silloin on siis täydellinen hetki kirjoittaa juttua lomasta! (mukamas...)


Loma alkaa aikaistettuna jo perjantai aamuna, ja autolla lähdettiin ajelemaan klo 12 (oltais odotettu 2 tuntii lisää niin sen päivän koulu ois jo loppunu... Mutta tuli ainakin kivan raukea aamu ja aikaa pakkailla :D). Matkatiin siis laajavuoreen laskettelemaan, ja hotellin nimikin taisi olla laajavuori? Matkalla pysähdyttiin huoltoasemaan jolla kulki silta tien yli! Ylempi kuva otettu juuri sieltä... :)
Todella harmaata!

Tältä näytti itse "silta".
Ja kuvassa mallina mun järkkärin laukku :)

Tokan päivän aamuna lähdettiin laskettelemaan. Kuvaus siirtyi taas kännykkälaatuun!
Onneksi mulle, pikkusiskolleni ja äidilleni oli varattu yhteinen laskettelu tunti. Kimmo ei tunteja tarvinnut, ja lähti coolisti viilettelemään mäkiä!

Iik mikä rinne! kuvan oikeassa reunassa näkyy uljas Kimmo.
Tunnilla mm. opeteltiin kääntymään ja auraamaan. Kääntymistä harjoitellessa tehtiin "possujuna" jossa ohjaaja ekana, ja me muut perässä. Pidettiin toisiamme hartioista, laskettiin ja käännyttiin open mukana. Loppujen lopuksi vain opettaja pääsi mäen juurelle, me kaikki muut oltiin kaaduttu isoon kasaan matkan varrella :D. Tunnin jälkeen Armi ja äiti jäivät vielä harjoittelemaan "pikkunyppylöihin" kun minä suuntasin kohti oikeita rinteitä! Kimmon kanssa laskettiin perus rinne parikertaa, eikä se ollut kovin hankalaa :) Selvisin aivan kaatumatta, vaikka olinkin kimmoa kovempi jarruttelija ja hän jonotti jo hissiin kun itse olin puolimatkassa.
päätettiin siirtyä hankalammille apajille, ja mentiin hisseillä rinteen toiselle puolelle. Niistä hisseistä vielä  sen verran, että ne on kyllä hankalia! Aiheutin minulle sekä Kimmolle monia vaaratilanteita hissillä mentäessä, kun heiluin siinä aluksi hieman holtittomasti... Pienempänä (paaaljon, kun oli 5/6v?) oli pikemminkin sääntö kuin poikkeus että tipahdin hissistä :D. Aina täytyi kurkkia selän taakse ja vilkuttaa perässä tulevalle isälle. Tai sitten hurjastella ja tehdä aaltoliikkeita. tai ihan vain lopettaa suksien pään jatkuva vahtaaminen, niin että ne menivät ristiin. Ja niin monta kertaa kaaduin, kierin jo lähes ammattimaisin ottein sivuun ja laskin mäen puolesta välistä alas.
Rinteen "pro" puoli, eli se hankalampi ;)
Just sopivaa haastetta mun laisille ammattilaisille!

Loppujenlopuksi kuitenkin kehityin aika paljon, ja kun kahvilaan lepotaukoa pitämään mennessä en jäänyt Kimmosta melkein ollenkaan jälkeen laskiessamme! :)

Kahvilan jälkeen menin lapsuuden ystäväni ja hänen saman ikäisen serkkunsa kanssa takaisin rinteisiin. Tyypithän saivat heti ideaksi opettaa minua olemaan auraamatta, ja kaikki nyt tajuaa millainen soppa siitä syntyy ;D. Eka kerta meni niin, että laskin pikkuisen matkan ja kaaduin selälleni. ja lähdin selälläni liukumaan jyrkkää rinnettä (Sukset pysyi jalassa koko matkan!). Siinä laskin lähemmäs puoli rinettä, sellaista mukavan lunkkia vauhtia. Sitten vauhtini lähti hiljenemään, ja vihdoin pysähdyin. nauraen yritin päästä ylös, mutta lähdin liukkaalla mäellä taas liukumaan! Asetun taas mukavasti selälleni, ja nautin matkasta vielä jonkin matkaa. Lopuksi onneksi pääsin ylös, ja laskin lyhyehkön loppumatkan, auraten. 

Yritykset jatkui ja jatkui, yhden kerran jarruttelin niin vähän etten hissinkään luona saanut pysähdyttyä, vaan matka jatkui läheiseen lumikasaan... :D



Fyysisesti ja henkisesti raskaan päivän jälkeen lähdettiin takaisin hotelille nauttimaan kylpylän erilaisista uima-altaista ;)


Hotellin aamias-bufeet on ihania!




Kaikki loppuu aikanaan, ja niin lähdettiin laskettelu hotelli lomailemasta. Loma kuitenkin jatkuu Suokin lautan merkeissä, matkalla maihin :) Ollaan siis oltu isällä yötä Suokissa, ja nyt matkalla juna asemalle. Kokkolan juna lähti joskus kymmenen maissa, ja pyrittiin ehtimään kahdeksan lauttaan. Kivasti aurinko nousi lauttamatkan aikana :)



En tiedä mistä vaiheesta tää on, mutta tässä oli paras mahdollinen väli tälle :)

Mummin ja vaarin talolta ;). Kuva kuuluisi alemmas, mutta muuten tässä olisi tylsä tyhjä aukko...
Rakastan pitkiä junamatkoja! Ehtii puuhailla kaikenlaista, eli yleensä vain laiskotella ja lukea matka pokkaria (sekin yksi kiva junalla matkustamis juttu: saa usein pokkarin/lehden matkalukemiseksi ;> ). Lisäksi junan lihapulla-annokset ovat ihania!! Ehkä ne on mikrolämmitteisiä, ja kastike tulee jauheesta (sihen en kyllä usko :P) Mutta lihapullat on kuitenkin tärkeä osa junamatkaa! Usein on kyllä eväät mukana, ja vältytään lihapullilta, mikä on surullista...

Perillä on mummilla ja vaarilla ihanaa <3 Pääsee suorastaan luonnon helmaan, kun talo on kaupungin ulkopuolella.Kokkola on muutenkin pieni ja rauhallinen paikka. Pienenä järkeilin, että sehän on varmaan kylä. Ei se sentään, ja siihen aikaan kokkolan kaupungin minulle muodostivat juna-asema, prisma sekä vanhan kaupungin tori.

Oravan metsästys tamineet; yökkäri, jonkun fliissi ja random kengät.
 Näillä maastouduin niin hyvin ettei edes oravat huomanneet ;)
Oravaa mä metsästän... Oravaa mä metsästän... 
Eli tuota hyräillessä kipitin pihatiellä paljain jaloin järkkäri mukana heiluen kuvaamaan oravia! ne olivat kerrankin siinä ihan läellä, joten kiireellä menoksi. Ylemmästä kuvasta tarkkasilmäisimmät ehkä erottikin jo oravan!(ei tuo kuva mun jalasta, yhtä ylempänä! :D)
Ja niille jotka eivät (99%), se on tuon "mini mökin" Päällä. Ton oravan näin ja kiiruhdin ottamaan siitä ilman kenkiä äkkiä kuvan. juuri kun olin kuvassa näkyvän kaljun puun toisella puolella, orava seisoi ja tuijotti minimökin päältä suoraan kameraan, ja vain pika tarkennus tekemättä, aukaisi isäni ulko oven, ja huusi että onko mulla kengät jalassa... :D
Orava luikki karkuun, ja minä hain lannistuneena kengät.

Metsästys jatkui, mutta orava tuijotteli minua vain järkytyneenä puusta... Edes mun oravakuiskaajan taitoni (kielen naksuttelu ja muu oraville luikutteleminen) eivät näin haastavassa tilanteessa toimineet.

Kuva arvoitus: Missä orava?

Tarkoitus oli jälkikäteen rajata kuvat niin että orava näkyy, mutten jaksa tai edes osaa, joten se jäi nyt pois.



Kokkolan retken jännitys momentti oli kun käytiin kirppiksellä ja pikkusiskoni löysi sieltä Japanilaisen... Setin jossa saa tehdä jänniä leikki herkkuja! 
Aluksi luulin että massa on vaahtokarkkimaista, ja herkut pystyisi syömän, ja pitkän kamppailun jälkeen siskoni voitti puolueella: Eikun se on vähän niinkun kovettuvaa muovailuvahaa.
Olin siis väärässä, mutta juttu kuitenkin innosti paljon, sillä tuo näytti hienolta. Olin otettu, kun sain kuulla että saisin tehdä mansikan 8)! Jaloa...!

Pienenä taustatietona siis, että lähiaikoina olen aika paljon innostunut Japanista, ja haluaisin hireästi päästä sinne vielä joskus matkalle!! Oon lukenut varmaan kaikki vaihtariblogit läpi.... Enää pitää ottaa sellaset 2,5 vuotta et pääsen vaihatriks... vähintään :D
Jännitys momentti... Titititii!!
Iiiik! Se on auki :0
Sisältö näytti tältä. nuo massat oli sellaisia ilmavia tuntuivat vähän vaahtokarkilta (olin sittenki oikeassa?). Ohjeessa kuitenkin luki sen olevan kovettuvaa paperi massaa, tai jotain sinne päin :D. Värejä pystyi onneksi myös sekoittelemaan.
Ihanaa muuten että mukana tuli myös ohjeet! Ikävä kyllä me olivat Japaniksi... se siitä :D

Sain tehdä mansikkani, joka siis puristetaan tuollaisella muotilla.

Lopputulos oli hieno! Silmät ja suu on kyllä lisäyksiä jälkeenpäin... roskista tuli sitten mandariinin siivu :)

Mun mansikkani pääsi huikeaksi osaksi muffinssia (iiinnhoon sitä ku kaikkial lukee muffini.... hirveä sana!!). :)



Lomailu jatkui vielä vaikka millä tavoin, mutta kuvia ei tietenkään ole kaikesta ;) Lomat ovat ihania ja antavat voimia taas kouluun!


Koulu jatkuu.Meillä oli hienon väriset farkut kun meni tuollaisena liukuna :).


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti