lauantai 9. marraskuuta 2013

Berliininmatka 3/3

Viimeinen osa Berliininmatkasta alkaa!




Heti alkuun "Berliinilakkaukset" uusilla (nyt jo vanhoilla) lakoillani. Ostin tuolta matkalta pari kaunista duochrome lakkaa, ensimmäiset leimausvälineeni ja jotain glitteripläjäyksiä. Tuli mieleen että tuon kerran jälkeen en ole tainnut ollenkaan leimailla :D




Valmiit kynnet:
Keskisormi on näköjään saanut kolhun ;/

Toinen käteni










                                          
Käytiin syömässä sushia ja otettiin jälkkäriksi mukaan tollaisia outoja kakkusia. Ne oli... Jänniä :D
Ainoa asia mitä niistä nyt enää muistan on että tuossa vihreässä oli jännä koostumus. Sellainen… Sitkeä?









Puusta veistettyjä laukkuja! Näyttää aivan aidoilta, luultiin aluksi niitä oikeiksi laukuiksi! 
En muista taiteilijan nimeä, mutta yksi taiteilijahan juuri harrastaa tuota että se veistää puusta aivan aidon näköisiä asioita, pääasiassa vaatteita. Olisikohan nääkin sen kädenjälkeä?


En muuten enää viitsi selostaa missä kohtaa vaihtuu päivä, en enää itsekkään tiedä :D




Lakkasin pikkusiskonikin kynnet duochromella. Kuvanottamis aikaan ne olivat jo hieman kuluneet.


Kuva otettu samassa kahilassa kuin mistä se suuri juustokakun pala oli. En muista onko tämä kuva samasta tilanteesta. Piirstin kuvaa jossa pieni tyttö odottaa liikennevaloissa koiransa kanssa. 
Tuossa vaiheessa se oli vasta luonnos, nykyään se on kai jo valmis. Idean sain siitä kun näin oikeasti pienen tytön taluttavan isoa koiraa. Tyttö oli aivan pikkuinen, mutta koira totteli sitä moitteettomasti ja käveli hihna löysällä tytön vierellä. Se oli todella liikuttavan näköistä :)

Taas kuvaa U-bahnista. Tälläkin kertaa ajeltiin hieman kauemmaksi, kai vielä kauemmaksi kuin se luonnontieteen museo.





Ostin perillä karkkiomenan <3 se oli niiiiiin hyvää ja aivan valtava! Siinä oli ihana, paahtuneen sokerin makuinen kuori ja alla kirpeää omenaa.
Lähdettiin näköala-veneajelulle

Hieman maisemia:



Sormi kuvan-alalaidassa :/


Nuo veneet tässä kuvassa olivat vuokrattavia saunalauttoja :D

Wanhan-ajan laiva




Tooooodella pitkä laiva




Laivamatkan jälkeen aloimme kiivetä läiheisen kukkulan huipulle. Siellä oli kuulemma jokin näköalapaikka



Ohikävellessämme näimme tälläisen! Se on tuollainen puihin rakennettu kiipeilupaikka, jossa kiipeillessä päälläsi olevat valjaat ovat kaiken varalta vaijerissa kiinni. Näytti tosi kivalta joten minä, Armi ja äiti pätettiin mennä tuonne näköalatasanteen sijaan.
Ootteko muuten lukenu tosta sen Hesarijutun? Noista kerrotiin Hesarissa, ne ovat kuulema nyt saksassa villitys.



Ennen kuin sai aloittaa, piti käydä läpi puolen tunnin opastus. Se oli musta hyvä, koska tuohan voi olla ihan oikeasti vaarallista, jos ei osaa käyttää esim. turvavaljaita ja niiden turvavaijeriin kiinnitystä oikein. 

Tasoja oli monia erilaisia, Helpoimmat olivat vain hieman maanpinnan yläpuolella ja vaikeimmat viidentoista metrin korkeudessa. Siitä sitten vain valitsemaan! 
Tosin aluksi piti vetää harjoitukseksi helpoin rata ja edetä pykälöittäin hankalempiin. Hankalimmat radat olivat muistaakseni k 18. Eli aivan varmasti löytyi jokaiselle taitoluokalle useampi sopiva rata! ;)


Ja jos ette sit tajunnut niin turvasysteemi toimi näin: sulla on sellaiset seinäkiipeilyvaljaat. Niistä lähtee lyhyt kettinki jonka pää kiinnitetään sellaisella kliksuttimella pitkään vaijeriin.  se pitkä vaijeri on pingotettu radoille. Niin että jos rataa suorittaessasi tipahdat, jäät turvakettingistä vaijeriin roikkumaan. 


Suosittelen ehdottomasti kaikille (paitsi korkean paikan kammoisille)! Tuo oli tosi hauskaa ja radat oli ihan sopivan haastavia. me kuljettiin koko perhe peräkanaa samoissa radoissa, joten radat olivat ehkä hieman helpohkoja minulle ja aika hankalia pikkusiskolleni. Seuraavalla kerralla haluaisin varmaankin vielä korkeammalle! :D


Tärähtänyt kuva toisesta Berliinin kuuluisista liikennevaloukoista!

Isöisän kotikatu pimeän aikaan. Kuvassa ei ole oikein
järkeä, kun siitä ei näy mitään :D



Shoppailtiin Cadeveellä, mutta mulle tuli kaamee migreeni. Äiti anto onneks mulle aurinkolasinsa, vaikka ne olikin isot mun päähän :) Kuvassa kokeilin myynnissä olevaa kaulahuivia, joka oli ihan valtavan pitkä ja iso :D ihan hautauduin siihen!




Luultiin että toi oli tehty oikeista ruusuista ja vaikututtiin. Ne olikin tekoruusuja...



Uudestaan kuvia suihkulähteestä, tällä kertaa paremmalla ajalla :)





Yritin kiivetä Berliinikarhuun, huonoin tuloksin:













Nää on sitten vuoden vanhoja kuvia, muistakaa se!


Pätkä isoisän kotikatua
Onks nää mun kuvat muuten ihan järjettömiä? Heräsin siihen että herranjestas, laitan jonkun kadun kuvia :D Niillä on ehkä mulle muistoarvoa, mutta teitä tän jutun lukijoita ei varmaan vois vähempää kiinnostaa kadunkuvat sun muut :D





Sitten alkoikin Berliinin matka olla jo lopuillaan ;( Pakkasimme tavaramme ja lähdimme lentokenttää päin.
Kuva bussin ikkunasta matkalla lentokentälle. Bye bye, Berliini! :<

Lentokentät on kyllä kivoja paikkoja, mutta tieto kotiin lähtemisestä ei ole kivaa...


Onneksi pieni Ritter sport jugurtti suklaa piristää :) Söin samanlaisen tänäänkin! :D


Tadaa!
Jes! kiitos jos luitte!! :)

8 kommenttia:

  1. Luin kaikki kolme osaa putkeen ja olivat kyllä mielenkiintoisia ja kivasti toteutettuja. :3 En oo tätä ennen tietänyt oikein mitään Berliinistä, mutta nyt tuli semmoinen tietoisku, että huhhuh. :D Mun mielestä tekstiä oli juuri sopivasti ja kuvia ihanan paljon, niitä katsellessa tuntui kuin olisi itse matkalla mukana. c: Ainut miinus on se, että valtava makeanhimo heräsi; karkkiomenat näyttävät ja kuulostavat ihanilta, puhumattakaan Ritter Sport toivottavasti kirjotin oikein...:D) kaupasta. :'3

    > dandelion-doll.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos valtavan ihanasta kommentista <3<3!! hauska kuulla että kiinnosti!
      Ihanaa että pystyit eläytymään matkaan, sitä todella toivoinkin tätä kirjoittaessani :)
      Ja karkkikohdat oli mullekkin varsinaista kidutusta kirjoittaa! :D Enkä itsekkään ole varma miten Ritter Sport kirjoitetaan!

      Kiitos vielä kerran piristävästä kommentista!

      Poista
  2. Wou, onpas... tosiaan oudon näköisiä kakkuja o_o;
    Luin Hesarista tuon jutun noista kiipeilyradoista. Olisi tosi hauskaa päästä kokeilemaan ^^ Joutuiko tuonne muuten hirveästi jonottamaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ne maistui miltä näytti! Eli oudoilta :D
      Kiipeilyrata paikkaan ei joutunut jonottamaan ollenkaan, mutta ennen tositoimia täytyi opetella puoli tuntia teoriaa. Lisäksi radoilla piti välillä odotella että edelläoleva liikkuu eteenpäin. Jos mahdollisuus tarjoutuu niin suosittelen lämpimästi! :)

      Poista
  3. Tosi kivan näkösiä kuvia ja ois kiva maistaa tollasia kakkuja ja päästä kiipeilemään c:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kiipeilemistä ainakin suosittelen ja kakkujakin varmaan :D

      Poista
  4. Haha, ne "kakut" taitavat olla daifuku mochi nimisiä japanilaisia makeita riisi-tahna-taikinasta tehdyn knöödelin sisälle leivottua *jotakin* täytettä. Perinteisissä daifukumocheissa se on azuki - eli punapaputahnaa, mutta nykyisin täytteitä on kaikenlaisia suklaasta erilaisiin hilloihin yms.
    Vihreä väri tulee luultavasti siitä että näissä kuvan mocheissa riisitaikinaan on sekoitettu vihreää teetä. Itse olen hirveä daifukumochi-fani ja rakastan etenkin sitä perinteistä punapaputäytettä, mutta olen huomannut että useimmilla ihmisillä on totuttelemista näiden makuun. ;-)

    Hauskoja kuvia, karkkiomppu on jotenkin niin perisaksalainen herkku. Samoin kuin paahdetut mantelit ja kastanjatkin. :3

    Tuollainen "puurata" taitaa muuten olla Turussakin Skanssissa, nimellä Flowpark. Itse en ole uskaltanut kokeilla, vaikka se hauskalta näyttääkin,hihi. :''D Olitte rohkeita kun uskalsitte sinne kiipeilemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wow! Aikamoinen tietopläjäys! Kiitos superisti, ihmettelinkin noita kakkusia ja sitä mitä ne oikein sisältää :D!! Kun tilattiin riisikakkuja niin luultiin saavamme sellaisia söpöjä riisipalleroita. Vihreät möykyt olikin aikamoinen yllätys :D
      Nyt kyllä harmittaa että ronkeloin ja maistoin vain pienen palasen, ehkä olisin saanut mausta paremmin kiinni jos olisin vain ottanut ison haukun! Saako niitä suomestakin? Olisi kiva maistaa uudestaan, tällä kertaa kunnolla :)

      Karkkiomena on tosiaan perisaksalainen herkku! Olen syönyt sitä pari kertaa elämässäni ja aina Saksassa C:

      Ja mahtavaa jos Suomessakin on tollainen puukiipeilyrata, ollaan monta kertaa perheen kanssa puhuttu että harmi kun tuollaisia ei oo suomessa. Nyt on tosin tulossa talvi, mutta ensi kesänä voisi kokeilla ;>

      Poista